Thursday, February 28, 2013

Aika, tuo veikeä kumppani

Aurinko paistaa.
Aurinko on paistanut jo monena päivänä tällä viikolla.
Se lämmittää selkää pyöräilessä.
Se tuo huhuja keväästä, vihreästä, lempeästä tuulesta.

Kävin matkalla Etelä-Suomessa.
Kummipoika sai nimen.
Pidin häntä sylissä ja nuuhkin pientä poskea.
Miten pehmeä!
Miten soma!
Mikä suloinen pieni yninä!

Ystävästä oli tullut äiti.

Kaksi kuukautta sitten sain ajokortin.
Kahden kuukauden päästä on vappu.
Aika osaa yhtä aikaa lentää sekä madella.

2 comments:

  1. Hei,
    saisinko antaa ystävälleni runosi Puoliorpo? Löysin sen jo vuosi sitten, mutta kadotin sen. Muistin, että Tiina oli kommentoinut sitä, ja kysyin häneltä, mistä sen löydän uudestaan. Se sanoo kaiken, mitä haluan ystävälleni sanoa.

    T. Ahven

    ReplyDelete
  2. Hei Ahven, toki saat!
    Voithan mainita runon yhteydessä linkin, jolloin ns. tekijänoikeudet pysyvät mukana :)

    ReplyDelete