Aamun sininen

Ryhdyin kirjoittamaan siitä miten kaunista ulkona on.
Miten tarhalaisten luisteluhetkeä on hilpeä seurata.
Aina joku kaatuu.
Aina joku oppii uutta.

Minäkin olen oppinut uutta.
Meinasin unohtaa, että elämä kantaa.
Sillä se kantaa.
Sitten muistin olevani optimisti ja päätin vain luottaa.

En tiedä millainen kevät on edessä.
Mutten enää pelkää sitä.
Otan sen vastaan kaikissa sen väreissä ja muodoissa.

Viikon päästä olen ollut vuorokauden kolmekymppinen.

Kyyneliä ja ponnistuksia

Näin yöllä rusakon juoksevan kinttupolkua.
Se otti valtavia loikkia, joiden voiman tunsin väsyneissä jaloissani.
Eilinen oli täynnä askelia, jännitystä ja kyyneliä.
Sain ajokortin, jälleen.
Edellisen vuonna 2001.
Sain myös surullisia uutisia lääkäriltä.
Ei mitään kuolemaksi.
Mutta ei helposti uudeksi elämäksi.