Pitäisi käydä nukkumaan.
Huomenna on tärkeä aamu. Sellainen jota olen odottanut koko kuluneen vuoden.
Se tekee kaikesta taas piirun verran mahdollisempaa.
On jännittävää huojua toivon ja pelon välillä.
Saman minuutin sisällä saatan lipua toisesta toiseen.
Tämä on ollut oppimatka itseeni.
En ole ihan niin optimisti kuin luulin, mutta ei minusta saa pessimistiä tekemälläkään.
Haluan uskoa onnellisiin loppuihin.
Sellaisiin, jotka saavat liikuttumaan ja tuntemaan maailman hyvyyden.
No comments:
Post a Comment