Vuosi sitten olin vasta aloittanut hormonilääkkeen, joka otettiin nenäsumutteena. Se tuntui hassulta. Miksi ihmeessä nenäsumutteena? Oli syy mikä tahansa, se toimi ja siitä alkoi hoitosarja, jonka lopputuloksena kohdussani mötkii tämä jo nyt niin rakas jälkeläinen.
Tai välillä tuntuu, ettei se missään kohdussa mötki, vaan kylkiluiden kupeessa, virtsarakon päällä, navasta ulos.
Maha on valtavan kokoinen, enkä uskalla kuvitellakaan kuinka suureksi se reilussa kahdessa kuukaudessa voi vielä kasvaa?
En selvästi ole hahmottanut näitä uusia ulottuvuuksiani, sillä perjantai-illalliselle päätin pukeutua söpöön raitamekkoon, jota käytin vielä kuukausi sitten. Nyt se näytti ylitiukalta t-paidalta.
Tämä on jännittävää!
Jos joku olisi sanonut minulle silloin vuosi sitten miten tässä käy, olisi monet itkut jäänyt välistä. Mutta elämää lienee juuri se, ettei siinä tiedä.
Siitä pitäisi osata intoutua, ei lannistua.
Sunday, April 13, 2014
Sunday, March 30, 2014
Kevyttä ja kepeää
Olen kuullut sanottavan, että raskaana viikot lentävät ohitse. Että ennen kuin huomaakaan se 40 viikkoa on tullut täyteen ja sitä ihmettelee mihin se kaikki aika katosi.
Minulle näin ei ole käynyt.
Toisinaan aika tuntuu päinvastoin pysähtyneen ja madelleen, kun pelot ovat jähmettäneet paikoilleen.
Mutta nyt, kun laskettuun h-hetkeen on tasan kolme kuukautta aikaa, voin sanoa muutaman viime viikon sujahtaneen vauhdilla ohi. Se tuntuu ihmeelliseltä. Että kuitenkin on päästy tähän hetkeen, jossa muuhunkin elämään on voinut keskittyä siinä määrin, ettei jokainen valveilla olo hetki ole mennyt ajan mittaamiseen.
Ja niinpä minä kasvattelen muhkeutuvaa olemustani kaikessa rauhassa ja keskityn niihin moninaisiin työkeikkoihin, joita ehdin näinä kahtena viimeisenä kuukautena ennen äitiyslomaa tehdä.
Sillä nekin muuten lutviutuivat, nuo työasiat. Niitä on ihanan paljon.
Juuri nyt on valtavan kevyt hengittää!
Minulle näin ei ole käynyt.
Toisinaan aika tuntuu päinvastoin pysähtyneen ja madelleen, kun pelot ovat jähmettäneet paikoilleen.
Mutta nyt, kun laskettuun h-hetkeen on tasan kolme kuukautta aikaa, voin sanoa muutaman viime viikon sujahtaneen vauhdilla ohi. Se tuntuu ihmeelliseltä. Että kuitenkin on päästy tähän hetkeen, jossa muuhunkin elämään on voinut keskittyä siinä määrin, ettei jokainen valveilla olo hetki ole mennyt ajan mittaamiseen.
Ja niinpä minä kasvattelen muhkeutuvaa olemustani kaikessa rauhassa ja keskityn niihin moninaisiin työkeikkoihin, joita ehdin näinä kahtena viimeisenä kuukautena ennen äitiyslomaa tehdä.
Sillä nekin muuten lutviutuivat, nuo työasiat. Niitä on ihanan paljon.
Juuri nyt on valtavan kevyt hengittää!
Tuesday, February 25, 2014
Pelkääjän onni
Oulussa paistaa aurinko.
Lumikasat sulavat ja tuuli on lämmin.
Kummallinen sää helmikuuksi.
Minun sisälläni möykkää ja myllertää lapsi, jolla on kaikki raajat paikoillaan ja aortan kaari siellä missä pitää.
Toinen käsikin löytyi, vaikka hän yritti piilottaa sen kylkensä alle.
Kummallinen onni pelkääjälle.
Enkä minä enää pelkää.
En sillä lamauttavalla voimalla, millä aikaisemmin.
Uskallan luottaa ja odottaa.
Se tuntuu yhtäaikaa turvalliselta ja epätodelta.
Sinä lapseni teet minusta rohkeamman.
Lumikasat sulavat ja tuuli on lämmin.
Kummallinen sää helmikuuksi.
Minun sisälläni möykkää ja myllertää lapsi, jolla on kaikki raajat paikoillaan ja aortan kaari siellä missä pitää.
Toinen käsikin löytyi, vaikka hän yritti piilottaa sen kylkensä alle.
Kummallinen onni pelkääjälle.
Enkä minä enää pelkää.
En sillä lamauttavalla voimalla, millä aikaisemmin.
Uskallan luottaa ja odottaa.
Se tuntuu yhtäaikaa turvalliselta ja epätodelta.
Sinä lapseni teet minusta rohkeamman.
Thursday, February 6, 2014
(S)he bangs, (S)he bangs...
Minusta tuntuu, että hän liikkuu.
Tai ainakin ne elohiiret ja lihasnytkäykset ovat saaneet kokeneemmat tokaisemaan, että niitä ne ovat.
Että sieltä hän kuin ilmoittaa, että täällä minä olen.
Täällä minä olen ja elän.
Se tuntuu jotenkin mielipuoliselta.
Ja edelleen, aina vain uskomattomalta.
En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miten lisääntyminen on mahdollista.
Miten onkaan olemassa systeemi, jolla voimme tehdään lisää lajitovereitamme. Tuosta noin vain.
Tai siis, eihän tämä nyt mitenkään tuosta noin vain tullut, eikä mitenkään ilman lääketiedettä, mutta silti.
Ettei se kuitenkaan ole mitään sellaista, mihin pitäisi pyrkiä tai hakea. Ja että kuka tahansa on siihen oikeutettu.
Kuka tahansa kelpaa. Niin hyvässä kuin pahassa.
Myös tällainen valuvikainen.
Minä en malta odottaa, että tapaamme.
Tai ainakin ne elohiiret ja lihasnytkäykset ovat saaneet kokeneemmat tokaisemaan, että niitä ne ovat.
Että sieltä hän kuin ilmoittaa, että täällä minä olen.
Täällä minä olen ja elän.
Se tuntuu jotenkin mielipuoliselta.
Ja edelleen, aina vain uskomattomalta.
En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miten lisääntyminen on mahdollista.
Miten onkaan olemassa systeemi, jolla voimme tehdään lisää lajitovereitamme. Tuosta noin vain.
Tai siis, eihän tämä nyt mitenkään tuosta noin vain tullut, eikä mitenkään ilman lääketiedettä, mutta silti.
Ettei se kuitenkaan ole mitään sellaista, mihin pitäisi pyrkiä tai hakea. Ja että kuka tahansa on siihen oikeutettu.
Kuka tahansa kelpaa. Niin hyvässä kuin pahassa.
Myös tällainen valuvikainen.
Minä en malta odottaa, että tapaamme.
Thursday, January 30, 2014
Liian hyvää näkkileipää
Asioita, jotka ovat muuttuneet.
Liekö syynä kanssamatkustaja vai tavanomainen ihmisenä kasvu, tiedä sitä.
- Pidän nykyään kermavaahdosta
- Pidän saunasta enemmän, suorastaan kaipaan sinne
- Liittyneekö edelliseen, mutta kaipaan kovasti kylpyyn ja käyn suihkussa mieluummin illalla kuin aamulla
- En enää pidä seitanista
- Olen himoinnut pihviä
- Nukun hyvin, vaikken voikaan maata mahallani
- Minulla tekee tauotta mieli salmiakkia
- Mahassani kasvaa karvoja
Yritän saada karistettua pelon jostakin kamalasta.
Yritän nauttia hetkestä, kaikesta siitä, mitä tähän asti on jo ollut, mitä tässä on.
Tein näkkileipiä ja marjasmoothien.
Tuli itku, kun oli niin hyvää.
Itku tulee nykyään melko herkästi.
Liekö syynä kanssamatkustaja vai tavanomainen ihmisenä kasvu, tiedä sitä.
- Pidän nykyään kermavaahdosta
- Pidän saunasta enemmän, suorastaan kaipaan sinne
- Liittyneekö edelliseen, mutta kaipaan kovasti kylpyyn ja käyn suihkussa mieluummin illalla kuin aamulla
- En enää pidä seitanista
- Olen himoinnut pihviä
- Nukun hyvin, vaikken voikaan maata mahallani
- Minulla tekee tauotta mieli salmiakkia
- Mahassani kasvaa karvoja
Yritän saada karistettua pelon jostakin kamalasta.
Yritän nauttia hetkestä, kaikesta siitä, mitä tähän asti on jo ollut, mitä tässä on.
Tein näkkileipiä ja marjasmoothien.
Tuli itku, kun oli niin hyvää.
Itku tulee nykyään melko herkästi.
Tuesday, January 7, 2014
Vuosi 2013, onneksi jäät taa
Näin tämän meemin Tiinalla, joka nappasi sen Mursklta. Nyt minä otin sen tänne, sillä mennyt vuosi oli sellainen, jonka mielelläni jätän taakseni.
Tulkoon uusi vuosi ihanan ja parempana myös teille kaikille!
1. Mitä sellaista teit vuonna 2013, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Montakin asiaa: vierailin Barcelonassa, kävin Porvoossa ja söin norssia. Ennen kaikkea kuitenkin kävin läpi ivf-hoidon, johon liittyi monen monituista ensimmäistä asiaa.
2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En tainnut pitää, tarkoitus oli lopettaa satunnainen tupakointi, joka kyllä väheni roimasti, muttei loppunut. Paitsi lokakuussa kun kolmas alkiosiirto onnistui. Lisäksi hoitojen aikana oli parhaimmillaan kahden kuukauden paussi.
Tälle vuodelle en tehnyt lupauksen lupausta, mutta sitäkin enemmän minulla on toiveita. Niin itseni kuin universumin suhteeen.
3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Synnytti! Paras ystäväni ja voi miten ihanan lapsen hän saikaan. Oli ilo ja kunnia saada seurata hänen raskauttaan niin läheltä. Toisin kuin aluksi pelkäsin, hänen odotuksensa ja minun hoitoni eivät aiheuttaneet välillemme mitään juopaa. Siitä jos jostakin olen onnellinen.
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei.
5. Missä maissa kävit?
Espanjassa ja Ruotsissa.
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2014, jota puuttui vuodesta 2013?
Hih, no tietenkin tuon jälkeläisen!
Myös enemmän töitä, nyt ainakin ekalle vuoden puolikkaalle.
7. Mitkä vuoden 2013 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
10.5. sillä silloin tehtiin ensimmäinen alkiosiirto sekä positiivisen testauspäivän. Ystävän vauvan syntymäpäivän.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Kylläpä nämä vastaukset nyt pyörivät yhden aiheen ympärillä, mutta ehkä se on ymmärrettävää. Olihan kyseessä tämänastisen elämäni vaikein asia.
Se, että lapsettomuushoidot eivät saaneet yliotetta minusta, vaan onnistuin myös nauttimaan muista asioista, kuten kesästä ja ystävistä. Etten vaipunut sinne kamalaan kuoppaan, jota toisinaan tuijotin öisin silmästä silmään kauhusta jäykkänä.
9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Se, että menetin osan siitä asioiden lutviutumisuskosta, joka minulla on aina ollut. Töiden hiljentyminen sekä koko lapsettomuusasia verottivat sitä pahemmin kuin halusin myöntää.
10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Tavallaan. Hoidossa oli osia, jotka olivat vähän kärsittäviä.
11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Daisy-hajuvesi sekä tonnikalapatonki tästä paikasta.
12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Tyypin, päivästä toiseen!
13. Kenen käytös masensi?
Ihmisten, jotka angstaili ties mistä tyhjänpäiväisestä.
14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Varmaan ihan jokapäiväiseen elämään. Toki myös terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin meni enemmän kuin tavallisena vuotena.
15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Siitä, että kolmas, jo kertaalleen pakastettu, alkiomme tarttui kiinni. Se on edelleen mielessä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä.
16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2013?
Ei ainakaan Arttu Wiskarin Ikuisesti kahdestaan. Se on ihan järkyttävä! Oli ilo huomata, että vaikka vastaani tuli vaikeuksia, en menettänyt arvostelukykyäni.
Ehkä jo aikaisemminkin linkaamani Laura Mvulan Green Garden.
17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi!
b) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi, mutta sekään ei haittaa.
c) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi. Se vähän haittaa.
18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Töitä.
19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Huolehtimista ja vatulointia.
20. Kuinka vietit joulua?
Ensimmäisen kerran koko 16-henkisen perheeni kanssa. Siihen kuului kuusi lasta, kymmenen aikuista ja yksi koira. Oli muuten meteliä, mutta myös lämmintä ja hauskaa.
21. Bonus-kysymys:
Ei tässä ole mitään kysymystä. Enkä oikein ole hyvä vitsinkertoja.
22. Rakastuitko vuonna 2013?
Joo, siihen ystävän vauvaan eli kummityttööni!
23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Ei ainuttakaan.
24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Hakekaa kätilö, Dowtown Abbey, Komisario Lewis, Orange is the new black ja New Girl. Ainaskin.
25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En.
26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin monta tosi hyvää. Yksi joka jäi mieleen sellaisena, jota suosittelin muillekin oli Kani nimeltä jumala.
27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
En tainnut kokea mitään tosi isoja löytöjä.
28. Mitä halusit ja sait?
Tulla raskaaksi ja onneksi siinä niin kävi.
29. Mitä halusit muttet saanut?
Tulla raskaaksi aiemmin.
30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Frances Ha jäi nyt loppuvuodesta mieleen. Myös Monsteri yliopisto oli hyvin käytetyt 9 euroa.
31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Varsinaisena synttäripäivänä tein kakkua ja pikkusuolaista ja nautiskelin niitä perheen ja ystävien kanssa. Olin 30-vuotias ja muutamaa viikkoa myöhemmin vietin isot kemut toisen samanikäisen kanssa. Ne olivat hulvattomat!
32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Tieto siitä, että meille käy hyvin, emmekä onneksi joudu kohtaamaan hoitojen tehottomuutta ja kaikkia niitä kysymyksiä ja vaihtoehtoja mitä siitä seuraa.
33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2013?
Housut, hame, paidat, mekot. Kasuaalin helppo, mutta style. Tuolta toivon sen näyttäneen, mutten ole varma näyttikö se siltä.
34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Tärkeät lähimmäiset, huvittavat huppelit, lukeminen ja puhuminen.
35. Bonus-kysymys kaksi:
Ei ole sitäkään, eikä vielä vitsiäkään.
36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Täällä Pohjoisessa asuessa Talvivaara on herättänyt mielenkiintoa.
37. Ketä ikävöit?
Niin, voiko ikävöidä sellaista jota ei ole koskaan ollutkaan? Olen aina miettinyt, että kun sitä kerran on aukaissut oven ajatukselle, että jälkikasvua voisi tulla, miksi sitä ei voi sen jälkeen lakatakaan haluamasta. Enää se sama elämä, joka jatkui haluamisen jälkeen, ei tunnu yhtä tyydyttävältä, jolta se on tuntunut vuosia.
Ikävöin sitä huolettomuuden tunnetta. Ja sitä lasta.
Itseäni, joka ei liikoja huolehtinut. Onneksi en ole menettänyt vielä ketään läheistä, jota olisin ikävöinut ilman, että meillä olisi mahdollisuus tavata.
38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Ystävän vauva!
Sekä poliklinikan hoitaja, joka oli punkteerauksessa paikalla sekä lääkäri, jonka tutkimukseen osallistuimme. Miten hienosti he osaavat yhdistää empatian ja ammattitaidon.
Tulkoon uusi vuosi ihanan ja parempana myös teille kaikille!
1. Mitä sellaista teit vuonna 2013, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Montakin asiaa: vierailin Barcelonassa, kävin Porvoossa ja söin norssia. Ennen kaikkea kuitenkin kävin läpi ivf-hoidon, johon liittyi monen monituista ensimmäistä asiaa.
2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
En tainnut pitää, tarkoitus oli lopettaa satunnainen tupakointi, joka kyllä väheni roimasti, muttei loppunut. Paitsi lokakuussa kun kolmas alkiosiirto onnistui. Lisäksi hoitojen aikana oli parhaimmillaan kahden kuukauden paussi.
Tälle vuodelle en tehnyt lupauksen lupausta, mutta sitäkin enemmän minulla on toiveita. Niin itseni kuin universumin suhteeen.
3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Synnytti! Paras ystäväni ja voi miten ihanan lapsen hän saikaan. Oli ilo ja kunnia saada seurata hänen raskauttaan niin läheltä. Toisin kuin aluksi pelkäsin, hänen odotuksensa ja minun hoitoni eivät aiheuttaneet välillemme mitään juopaa. Siitä jos jostakin olen onnellinen.
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei.
5. Missä maissa kävit?
Espanjassa ja Ruotsissa.
6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2014, jota puuttui vuodesta 2013?
Hih, no tietenkin tuon jälkeläisen!
Myös enemmän töitä, nyt ainakin ekalle vuoden puolikkaalle.
7. Mitkä vuoden 2013 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
10.5. sillä silloin tehtiin ensimmäinen alkiosiirto sekä positiivisen testauspäivän. Ystävän vauvan syntymäpäivän.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Kylläpä nämä vastaukset nyt pyörivät yhden aiheen ympärillä, mutta ehkä se on ymmärrettävää. Olihan kyseessä tämänastisen elämäni vaikein asia.
Se, että lapsettomuushoidot eivät saaneet yliotetta minusta, vaan onnistuin myös nauttimaan muista asioista, kuten kesästä ja ystävistä. Etten vaipunut sinne kamalaan kuoppaan, jota toisinaan tuijotin öisin silmästä silmään kauhusta jäykkänä.
9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Se, että menetin osan siitä asioiden lutviutumisuskosta, joka minulla on aina ollut. Töiden hiljentyminen sekä koko lapsettomuusasia verottivat sitä pahemmin kuin halusin myöntää.
10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Tavallaan. Hoidossa oli osia, jotka olivat vähän kärsittäviä.
11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Daisy-hajuvesi sekä tonnikalapatonki tästä paikasta.
12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Tyypin, päivästä toiseen!
13. Kenen käytös masensi?
Ihmisten, jotka angstaili ties mistä tyhjänpäiväisestä.
14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Varmaan ihan jokapäiväiseen elämään. Toki myös terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin meni enemmän kuin tavallisena vuotena.
15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Siitä, että kolmas, jo kertaalleen pakastettu, alkiomme tarttui kiinni. Se on edelleen mielessä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä.
16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2013?
Ei ainakaan Arttu Wiskarin Ikuisesti kahdestaan. Se on ihan järkyttävä! Oli ilo huomata, että vaikka vastaani tuli vaikeuksia, en menettänyt arvostelukykyäni.
Ehkä jo aikaisemminkin linkaamani Laura Mvulan Green Garden.
17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi!
b) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi, mutta sekään ei haittaa.
c) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi. Se vähän haittaa.
18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Töitä.
19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Huolehtimista ja vatulointia.
20. Kuinka vietit joulua?
Ensimmäisen kerran koko 16-henkisen perheeni kanssa. Siihen kuului kuusi lasta, kymmenen aikuista ja yksi koira. Oli muuten meteliä, mutta myös lämmintä ja hauskaa.
21. Bonus-kysymys:
Ei tässä ole mitään kysymystä. Enkä oikein ole hyvä vitsinkertoja.
22. Rakastuitko vuonna 2013?
Joo, siihen ystävän vauvaan eli kummityttööni!
23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Ei ainuttakaan.
24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Hakekaa kätilö, Dowtown Abbey, Komisario Lewis, Orange is the new black ja New Girl. Ainaskin.
25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En.
26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin monta tosi hyvää. Yksi joka jäi mieleen sellaisena, jota suosittelin muillekin oli Kani nimeltä jumala.
27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
En tainnut kokea mitään tosi isoja löytöjä.
28. Mitä halusit ja sait?
Tulla raskaaksi ja onneksi siinä niin kävi.
29. Mitä halusit muttet saanut?
Tulla raskaaksi aiemmin.
30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Frances Ha jäi nyt loppuvuodesta mieleen. Myös Monsteri yliopisto oli hyvin käytetyt 9 euroa.
31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Varsinaisena synttäripäivänä tein kakkua ja pikkusuolaista ja nautiskelin niitä perheen ja ystävien kanssa. Olin 30-vuotias ja muutamaa viikkoa myöhemmin vietin isot kemut toisen samanikäisen kanssa. Ne olivat hulvattomat!
32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Tieto siitä, että meille käy hyvin, emmekä onneksi joudu kohtaamaan hoitojen tehottomuutta ja kaikkia niitä kysymyksiä ja vaihtoehtoja mitä siitä seuraa.
33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2013?
Housut, hame, paidat, mekot. Kasuaalin helppo, mutta style. Tuolta toivon sen näyttäneen, mutten ole varma näyttikö se siltä.
34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Tärkeät lähimmäiset, huvittavat huppelit, lukeminen ja puhuminen.
35. Bonus-kysymys kaksi:
Ei ole sitäkään, eikä vielä vitsiäkään.
36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Täällä Pohjoisessa asuessa Talvivaara on herättänyt mielenkiintoa.
37. Ketä ikävöit?
Niin, voiko ikävöidä sellaista jota ei ole koskaan ollutkaan? Olen aina miettinyt, että kun sitä kerran on aukaissut oven ajatukselle, että jälkikasvua voisi tulla, miksi sitä ei voi sen jälkeen lakatakaan haluamasta. Enää se sama elämä, joka jatkui haluamisen jälkeen, ei tunnu yhtä tyydyttävältä, jolta se on tuntunut vuosia.
Ikävöin sitä huolettomuuden tunnetta. Ja sitä lasta.
Itseäni, joka ei liikoja huolehtinut. Onneksi en ole menettänyt vielä ketään läheistä, jota olisin ikävöinut ilman, että meillä olisi mahdollisuus tavata.
38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Ystävän vauva!
Sekä poliklinikan hoitaja, joka oli punkteerauksessa paikalla sekä lääkäri, jonka tutkimukseen osallistuimme. Miten hienosti he osaavat yhdistää empatian ja ammattitaidon.
Sunday, December 29, 2013
Kolmas kerta jne..
Kirjoitin teini-ikäisenä, että surussa on sointia.
Mutta on sitä onnessakin.
Päivissä, joina krapula ei hellitä, vaikka edellisilta kului kotona.
Illoissa, jolloin silmät lupsahtavat umpeen seitsemän jälkeen.
Nälässä, joka ei taitu syömällä.
Kaikessa siinä uudessa ja kaivatussa, joka jostain kaukaa lopulta löysi luoksemme.
Kaarteli aikansa, etsi paikkaansa ja vihdoin päätti jäädä tänne.
Puolen vuoden kuluttua hänen on tarkoitus rääkäistä ensimmäisen kerran.
Onnessa on sointia.
Sinä, lapsemme, soit minussa jo nyt.
Mutta on sitä onnessakin.
Päivissä, joina krapula ei hellitä, vaikka edellisilta kului kotona.
Illoissa, jolloin silmät lupsahtavat umpeen seitsemän jälkeen.
Nälässä, joka ei taitu syömällä.
Kaikessa siinä uudessa ja kaivatussa, joka jostain kaukaa lopulta löysi luoksemme.
Kaarteli aikansa, etsi paikkaansa ja vihdoin päätti jäädä tänne.
Puolen vuoden kuluttua hänen on tarkoitus rääkäistä ensimmäisen kerran.
Onnessa on sointia.
Sinä, lapsemme, soit minussa jo nyt.
Subscribe to:
Posts (Atom)